Kevät on johtoryhmille usein intensiivinen jakso. Asioita ratkaistaan ja suunnitelmia sekä suuntaa tarkennetaan nopeasti. Paljon tapahtuu ja paljon myös saadaan aikaan. Juuri siksi ennen kesää kannattaa pysähtyä katsomaan, mitä johtoryhmälle itselleen tapahtui kevään aikana.
OK5:n Executive Coachit Minna Heikkilä ja Timo Uusiprosi tarkastelivat kevään viimeisessä webinaarissa johtoryhmän toimintakykyä kahdeksasta eri näkökulmasta. Onnistuminen, energia, kasvu, sitoutuminen, yllättyminen, puhuminen, katsominen ja yhteys kertovat kaikki omalla tavallaan siitä, miten johtoryhmä toimii yhdessä arjessa. Hyvä johtoryhmä ei vain suorita, vaan kykenee oppimaan omasta toiminnastaan.
”Ei kannata istua kylmään saunaan”
Monessa johtoryhmässä onnistumiset käsitellään pikaisesti. Todetaan, että asioita meni eteenpäin, ehkä jopa hyvin, ja siirrytään lähes saman tien siihen, mikä vielä on kesken tai huolettaa. Tällöin helposti ohitetaan se, mikä oikeastaan mahdollisti onnistumisen.
Uusiprosin sanoin ”ei kannata istua kylmään saunaan”, eli toisin sanoen vaikeisiinkaan keskusteluihin ei kannata mennä suoraan ongelmien kautta. Kun haastavia keskusteluja rakentaa ensin onnistumisten kautta, huomio kiinnittyy siihen, mikä toimii. Samalla syntyy tilaa nähdä laajemmin niitä asioita, joita pitää vielä kehittää.
Näkyväksi tulee myös johtoryhmän tapa säädellä energiaa. Kevään aikana moni elää joko alivireessä tai jatkuvassa ylivireisessä suorittamisessa. Molemmat vaikuttavat siihen, miten keskustellaan, mitä huomataan ja millaisia päätöksiä syntyy.
Heikkilä kuvasi monelle tuttua “nakuta, nakuta, nakuta” -vaihetta, jossa asiat kyllä liikkuvat, mutta samalla kyky nähdä uusia mahdollisuuksia alkaa heiketä. Ajatus siitä, että näkö kaventuu suorittavassa moodissa, on johtoryhmille tärkeä havainto aikana, jossa paine nopeaan reagointiin on jatkuvaa.
Kasvu näkyy tavassa toimia yhdessä
Kasvusta puhutaan usein huolien kautta. Keskustelu kääntyy nopeasti siihen, miksi kasvua ei synny. Webinaarissa pysähdyttiin toisenlaisen kysymyksen äärelle: millaista kasvua johtoryhmä on itse asiassa onnistunut rakentamaan?
Kasvu ei ole pelkkää liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Se näkyy myös siinä, miten johtoryhmä oppii toimimaan yhdessä, miten vaikeita tilanteita kohdataan ja miten muita organisaatiossa autetaan kasvamaan.
Keskustelussa nousi esiin sitoutumisen teema. Johtoryhmässä voidaan nyökytellä päätöksille ilman, että niihin oikeasti sitoudutaan. Yksi olennaisista kysymyksistä onkin, mihin asioihin on ollut helppo sitoutua ja missä taas yhteinen eteneminen on jäänyt varovaiseksi.
Sitoutuminen ei aina tarkoita nopeaa etenemistä. Joskus tärkein päätös on pysähtyä, todeta ettei jokin asia ole vielä valmis tai että kaikkea ei kannata viedä eteenpäin yhtä aikaa.
“Vaikeimmat päätökset ovat usein niitä, joissa sanotaan ei,” Uusiprosi muistutti.
Pitäisi huomata myös se, mistä ei puhuta
Johtoryhmät käyttävät paljon aikaa asioihin, jotka ovat kiireellisiä, näkyviä ja helposti mitattavia. Samalla jotkin tärkeät teemat voivat jäädä lähes kokonaan keskustelun ulkopuolelle.
Heikkilä haastoi pohtimaan sitä, mistä johtoryhmä oikeastaan puhuu. Puhutaanko enemmän riskeistä vai mahdollisuuksista? Menneestä vai tulevasta? Strategiasta vai arjen yksityiskohdista?
Hän nosti lisäksi esiin johtoryhmän kyvyn säädellä lentokorkeutta. Joskus tarvitaan hyvin konkreettista keskustelua käytännön tekemisestä. Joskus taas pitäisi kyetä nostamaan katse pidemmälle tulevaisuuteen.
Uusiprosi puhui linsseistä, joiden läpi johtoryhmä tarkastelee asiakkaita, organisaatiota ja toisiaan. “Joskus niitä linssejä pitää putsata tai jopa vaihtaa.”
Linssit vaikuttavat siihen, mitä huomataan ja mitä jää kokonaan näkemättä. Vasta pysähtyessä moni johtoryhmä huomaa, kuinka samalla tavalla asioita on totuttu katsomaan vuodesta toiseen.
Yhteys rikkoutuu väistämättä ja siksi sen korjaaminen ratkaisee
Lopussa keskustelu kääntyi teemaan, joka on myös yksi OK5:n työn keskeisistä ajatuksista: yhteyteen.
Johtoryhmissä yhteys ei pysy jatkuvasti eheänä. Ihmiset väsyvät, kuormittuvat, tulkitsevat tilanteita eri tavoin ja reagoivat paineessa eri tavalla. Yhteys katkeilee väistämättä.
“Olennaista ei ole se, rikkoutuuko yhteys, vaan se, miten sitä rakennetaan uudelleen,” Heikkilä painotti.
Ajatus on tärkeä erityisesti johtoryhmille, joissa paine ja erilaiset näkökulmat törmäävät jatkuvasti. Monessa organisaatiossa kipuillaan esimerkiksi liiketoiminnan ja tukifunktioiden välisen yhteyden kanssa. Silloin ratkaisevaa ei ole konfliktien puuttuminen vaan kyky korjata yhteyttä silloin, kun se katkeaa.
Kesätauko tarjoaa tähän harvinaisen hyvän pysähtymisen paikan. Ennen syksyn uusia tavoitteita ja seuraavia kiireitä johtoryhmän kannattaa katsoa itseään tiiminä.
Mitä kevät jätti meille käteen? Missä kasvoimme? Missä väsyimme? Mitä kohti haluamme mennä syksyllä yhdessä hieman viisaampina kuin keväällä?
Jos haluat poimia vinkit mukaasi, katso webinaaritallenne:
Johtoryhmän kevään opit talteen – starttaa syksy vahvemmalta pohjalta
