Keskijohdon tarpeellisuudesta on viime vuosina keskusteltu paljon. Organisaatioita on madallettu, johtamiskerroksia vähennetty ja päätöksentekoa viety lähemmäs asiakasta ja tekemistä. Tarvitaanko keskijohtoa enää?
Parhaimmillaan keskijohto tulkitsee, mitä strateginen suunta tarkoittaa juuri tässä liiketoiminnassa, tiimissä ja tilanteessa. Se rakentaa yhteistä tilannekuvaa ylimmän johdon ja operatiivisen todellisuuden välille, yhdistää ihmisiä ja yksiköitä, joiden pitäisi onnistua yhdessä, ja tekee valintoja tilanteissa, joissa yksinkertaisia vastauksia ei ole.
Kasvuvaiheessa tämän työn merkitys korostuu.
Kasvu tekee keskijohdon työstä vaikeampaa
Kasvu lisää samaan aikaan tavoitteita, riippuvuuksia, epävarmuutta ja muutoksen nopeutta.
Ylimmällä johdolla voi olla melko selkeä kuva suunnasta. Lähellä operatiivista tekemistä työ näyttäytyy konkreettisina tehtävinä, asiakkaina ja tämän päivän ongelmina. Keskijohto toimii näiden maailmojen välissä.
Sen pitäisi yhdistää strategia, asiakkaat, talous, ihmiset ja operatiivinen arki tavalla, joka mahdollistaa etenemisen. Samalla sen on tulkittava tavoitteita, priorisoitava ja ratkaistava, mitä tehdään silloin, kun kaikkea tärkeää ei voida tehdä yhtä aikaa.
Kasvua johdetaan jännitteissä. Kasvu ja kannattavuus vetävät eri suuntiin. Nykyinen suorituskyky ja uuden rakentaminen kilpailevat samoista resursseista. Nopeus voi heikentää laatua. Oman yksikön onnistuminen voi olla ristiriidassa koko yrityksen edun kanssa.
Näitä jännitteitä ei voi välttämättä ratkaista. Keskijohdon kyvykkyys näkyy siinä, kuinka hyvin se pystyy tunnistamaan olennaisen jännitteen, kannattelemaan sitä riittävän pitkään ja tekemään sen keskellä laadukkaita valintoja.
Keskijohto on strategisen tiedon, tulkinnan ja vaikuttamisen solmukohta. Sen rooli ulottuu sekä strategian soveltamiseen että ylöspäin vaikuttamiseen, jossa johto saa tietoa, havaintoja ja vaihtoehtoisia tulkintoja operatiivisesta todellisuudesta.
Kasvu muuttaa johtamisen logiikkaa
Moni organisaatio siirtyy kasvuun vaiheesta, jossa huomio on ollut toiminnan vakauttamisessa, kustannusten hallinnassa, tehokkuuden parantamisessa ja kannattavuuden palauttamisessa. Tällaisessa tilanteessa johtaminen painottuu usein kontrolliin, fokukseen, kurinalaisuuteen, tehokkuuteen ja ennustettavuuteen.
Kasvu vaatii rinnalle toisenlaista johtamislogiikkaa. Pitää investoida ennen kuin tulokset ovat varmoja, rakentaa kapasiteettia, jota ei vielä ole, kokeilla, oppia, lisätä autonomiaa ja ylittää organisaatiorajoja.
Keskijohdon vaikea tehtävä on johtaa näitä kahta logiikkaa samaan aikaan: varmistaa nykyinen suorituskyky ja rakentaa tulevaa. Kannattavuudesta pitää edelleen huolehtia, nykyisen liiketoiminnan toimia ja tekemisen pysyä riittävän fokusoituna.
Tässä kohtaa myös johtajan aiemmat vahvuudet voivat muuttua rajoitteiksi. Kontrolli, varovaisuus ja tiukka optimointi ovat voineet olla juuri niitä ominaisuuksia, joilla organisaatio saatiin vakaammaksi. Kasvussa sama toimintatapa voi alkaa hidastaa investointeja, oppimista, yhteistyötä ja päätöksentekoa.
Kasvua johdetaan myös kokemushistorian läpi
Kasvuvaihe alkaa aina jostain aiemmasta vaiheesta. Taustalla voi olla kustannusleikkauksia, muutosneuvotteluja, organisaatiomuutoksia, epäonnistuneita hankkeita, vaihtuneita johtajia tai pitkään jatkunutta kuormitusta.
Ylin johto voi jo katsoa eteenpäin ja puhua kasvusta samalla, kun organisaatiossa eletään vielä osittain edellisen vaiheen kokemuksessa.
Keskijohto kohtaa tämän jännitteen arjessa. Sen pitäisi saada ihmiset katsomaan eteenpäin tilanteessa, jossa osa energiasta on edelleen kiinni siinä, mitä aiemmin tapahtui. Käsittelemätön historia näkyy helposti varovaisuutena, kyynisyytenä, epäluottamuksena tai haluttomuutena ottaa riskiä juuri silloin, kun kasvu vaatisi päinvastaista.
Uutta tarinaa on vaikea rakentaa, jos vanhaa ei ole käsitelty. Keskijohdon tehtävä on tunnistaa se, mistä organisaatio tulee, ja samalla auttaa ihmisiä rakentamaan suhdetta siihen, mihin ollaan menossa.
Kasvu tapahtuu hyvässä yhteydessä
Keskijohdon kyky johtaa kasvua riippuu paljon siitä, millainen yhteys sillä on ylimpään johtoon. Ylin johto näkee kokonaisuuden eri tavalla kuin keskijohto. Keskijohto taas näkee arjesta asioita, joita ylin johto ei voi nähdä suoraan. Laadukas yhteys rakentaa yhteistä tilannekuvaa. Siinä strategian tarkoitusta voidaan tulkita, oletuksia haastaa ja arjen havaintoja palauttaa takaisin päätöksentekoon.
Jos yhteys jää ohueksi, keskijohto saa helposti strategian lopputuloksen ilman sen taustalla olevaa ajattelua. Samalla asiakkaiden, henkilöstön ja operatiivisen toiminnan signaalit saadaan heikommin ylimmän johdon käyttöön. Keskijohdon strateginen toimijuus kaventuu myös silloin, jos siltä odotetaan toteutusta mutta sille ei anneta riittävästi ääntä, perusteluja tai toimintatilaa.
Ylimmän johdon tehtävä on auttaa keskijohtoa kasvamaan
Kasvussa keskijohdolta voidaan tarvita sellaista johtamista, jota aikaisempi toimintaympäristö ei ole samalla tavalla vaatinut. Ylimmän johdon tehtävä on auttaa keskijohtoa kasvamaan siihen rooliin, jota seuraava vaihe edellyttää.
OK5:n Kasvun kompassissa tätä voi tarkastella neljän ulottuvuuden kautta: näkeminen, ajattelu, yhteys ja tekeminen. Näkeminen liittyy siihen, mitä tässä tilanteessa pitäisi huomata paremmin. Tulevaisuutta, riskejä, hiljaisia signaaleja, kokonaisuutta vai yksityiskohtia. Ajattelu liittyy siihen, miten tietoa käytetään. Mikä on olennaista, millaisia vaihtoehtoja on ja mitä mahdollisuuksia tai riskejä ei vielä nähdä riittävän hyvin. Yhteys liittyy siihen, keiden kanssa pitäisi vahvistaa yhteyttä ja kuinka hyvä yhteinen tilannekuva, luottamus ja kyky haastaa toisten ajattelua organisaatiossa on. Tekeminen näkyy päätöksissä, priorisoinnissa, aloittamisessa, lopettamisessa ja asioiden viemisessä maaliin.
Johtajilla on näissä erilaisia vahvuuksia ja kehitystarpeita. Siksi hyödyllinen kysymys on, missä kohdassa kompassia juuri tämän johtajan tai tämän organisaation pitäisi vahvistua, jotta kasvu olisi mahdollista.
Kolme kysymystä voivat auttaa alkuun:
- Missä kasvun jännitteessä keskijohtomme tarvitsee nyt enemmän kykyä tehdä laadukkaita valintoja?
- Missä kohtaa ylimmän johdon ja keskijohdon yhteyttä pitäisi vahvistaa?
- Mitä ulottuvuutta tulisi vahvistaa: näkeminen, ajattelu, yhteys vai tekeminen?
Keskustelimme aiheesta tarkemmin OK5:n webinaarissa: Keskijohdon rooli kasvun johtamisessa.
