Johtajan kasvusta puhutaan usein yksilön projektina.
Pitäisi kehittää itsetuntemusta, strategista ajattelua, rohkeutta, päätöksentekoa, vuorovaikutustaitoja tai kykyä johtaa muutosta. Ajatus on ymmärrettävä, mutta vajaa.
Ihminen ei juuri koskaan kasva tyhjiössä.
Kasvu tapahtuu suhteessa johonkin: toiseen ihmiseen, tehtävään, palautteeseen, vastukseen, uuteen näkökulmaan tai todellisuuteen, jota emme vielä täysin näe. Kasvu on siis sitä, mitä ihmisessä tapahtuu, sekä sitä, mitä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisessä suhteessa tapahtuu.
Hyvä yhteys ei tarkoita mukavuutta
Yhteydestä puhuminen voi kuulostaa pehmeältä. Siltä, että tavoitteena olisi mahdollisimman hyvä ilmapiiri, kitkattomuus tai se, että kaikilla olisi turvallinen olo.
Kasvua synnyttävässä yhteydessä on samanaikaisesti turvaa ja kitkaa. Jos turvaa on liian vähän, ihminen alkaa helposti puolustautua, suojautua tai vetäytyä. Jos kitkaa on liian vähän, mikään ei muutu.
Hyvässä yhteydessä toinen ihminen voi auttaa minua näkemään sellaista, mitä en itse näe. Hän voi haastaa ajatteluani, kysyä vaikean kysymyksen, sanoittaa jotakin, jota olen vältellyt, tai tuoda näkyviin seurauksen, jota en ole halunnut nähdä.
Parhaimmillaan toinen ihminen auttaa pysymään vaikean asian äärellä juuri sen verran pidempään, että jotakin uutta voi tulla näkyviin.
Johtaminen vaatii yhteyttä neljään suuntaan
Johtamistyössä yhteyden merkitys korostuu, koska johtaja toimii jatkuvasti suuren informaatiomäärän, ristiriitaisten odotusten ja keskeneräisen todellisuuden keskellä.
Ensimmäinen yhteys on yhteys itseen. Johtajan on pystyttävä tunnistamaan, mitä hänessä itsessään tapahtuu. Mikä tilanteessa herättää epävarmuutta? Missä kohdassa tekee mieli kontrolloida? Milloin haluaa miellyttää, väistää tai ratkaista liian nopeasti? Jos johtaja ei tunnista omia reaktioitaan, ne alkavat helposti ohjata hänen tapaansa johtaa.
Toinen yhteys on yhteys toisiin. Johtaminen tapahtuu ihmisten välissä. Siksi ratkaisevaa ei ole vain se, osaako johtaja puhua, vaan myös se, mitä hänen ympärillään uskalletaan sanoa. Pääseekö erilainen tieto esiin? Voidaanko olla eri mieltä? Kestääkö keskustelu jännitettä? Tuleeko toinen aidosti kuulluksi?
Kolmas yhteys on yhteys tehtävään. Organisaatiot ovat täynnä asioita, jotka tuntuvat tärkeiltä. Kiire, operatiiviset tarpeet ja jatkuva reagointi voivat kuitenkin peittää näkyvistä sen, mikä juuri nyt on olennaisinta. Johtaminen vaatii kykyä nostaa katse, tehdä valintoja ja palauttaa huomio yhteiseen tehtävään.
Neljäs yhteys on yhteys todellisuuteen. Tämä voi olla kaikkein vaikein. Mitä enemmän valtaa ja vastuuta johtajalla on, sitä enemmän hänen ympärilleen syntyy väistämättä suodatusta. Ihmiset ennakoivat reaktioita. Huonoja uutisia paketoidaan. Keskeneräisiä havaintoja ei tuoda esiin. Organisaatio alkaa helposti nähdä sen, minkä se haluaa nähdä. Siksi johtamisessa tarvitaan jatkuvaa pyrkimystä nähdä tilanne sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin sen toivoisimme olevan.
Kasvun ongelmat ovat usein myös yhteyden ongelmia
Kun organisaation kasvu sakkaa tai muutos etenee hitaasti, katse kääntyy usein strategiaan, rakenteisiin, prosesseihin tai osaamiseen.
Joskus varsinainen ongelma löytyy kuitenkin niiden alta. Tieto ei kulje riittävän rehellisesti. Johtoryhmä keskustelee paljon, mutta välttelee juuri niitä jännitteitä, joihin pitäisi tarttua. Strategia on kirkas ylimmälle johdolle, mutta ei yhdisty keskijohdon arkeen. Vastuu on muodollisesti määritelty, mutta ihmiset eivät koe voivansa todella ottaa sitä. Organisaatiossa on paljon osaamista, mutta se ei kohtaa.
Yhteyden laatu määrittää osaltaan sen, kuinka hyvin organisaatio pystyy käyttämään hallussaan olevaa älykkyyttä.
Kun yhteys toimii, tieto liikkuu, näkemyksiä voidaan haastaa, ristiriitoja käsitellä ja päätöksiä tarkentaa. Kun yhteys katkeaa, organisaatio menettää osan kyvystään nähdä, ajatella ja toimia yhdessä.
Johtaja ei kasva yksin
Johtamisen yksinäisyydestä puhutaan paljon, mutta kyse ei ole vain tunnekokemuksesta. Yksinäisyys liittyy myös rooliin.
Toimitusjohtaja kantaa kokonaisvastuuta, jota kukaan muu ei kanna samalla tavalla. Johtoryhmän jäsenellä on yhtä aikaa vastuu omasta alueestaan ja koko yrityksestä. Keskijohto elää strategian ja arjen välissä, usein ristiriitaisten vaatimusten keskellä.
Mitä enemmän vastuuta ihmisellä on, sitä tärkeämpää on, että hänen ympärillään on suhteita, joissa hän voi ajatella keskeneräisesti ilman tarvetta näyttää valmiilta. Suhteita, joissa toinen ei ajattele hänen puolestaan, mutta auttaa häntä ajattelemaan paremmin.
Kasvu tapahtuu yhteydessä
Ajattelemme OK5:lla, että ihminen kasvaa hyvässä yhteydessä.
Siksi johtamisen kehittämisessä meitä kiinnostaa myös se, millaisessa suhteessa hän on itseensä, ympärillään oleviin ihmisiin, yhteiseen tehtävään ja siihen todellisuuteen, jota organisaatio yrittää ymmärtää.
