Kasvua vaaditaan nyt kaikkialla. Mistä kasvu oikeasti syntyy epävarmuuden ja paineen keskellä? OK5:n Executive coachit Ilona Rauhala ja Minna Heikkilä kääntävät katseen rohkeuteen, ei yksilön ominaisuutena vaan johtamisen ja kulttuurin perustana.
Kasvua koskeva keskustelu käynnistyy usein tavoitteista, investoinneista ja rakenteista. Niillä on paikkansa, mutta ne eivät riitä yksin. Rohkea johtajuus kasvun edellytyksenä -webinaarissa pysähdyttiin kysymyksen äärelle, joka nousee esiin usein johtajien arjessa: miksi kasvu tuntuu samaan aikaan välttämättömältä ja vaikealta?
Keskustelussa kirkastui ajatus, joka on yksinkertainen mutta haastava: kasvua ei lopulta estä osaamisen puute, vaan se, mihin johtaminen nojaa silloin, kun varmuus katoaa.
Rohkeus ei ole pelon puutetta
Rohkeus mielletään helposti sankarilliseksi ominaisuudeksi, varmuudeksi, päättäväisyydeksi ja kyvyksi mennä eteenpäin epäröimättä. Todellisuudessa rohkeus näyttäytyy johtamisessa usein toisenlaisena.
Rohkeus on johtamisessa ennen kaikkea kykyä:
- toimia siitä huolimatta, että pelottaa
- myöntää, ettei vielä tiedä
- lähteä liikkeelle keskeneräisenä.
Johtamisessa rohkeus ei tarkoita sitä, että johtaja olisi varma tai erehtymätön. Se tarkoittaa sitä, että hän kykenee olemaan epävarmuuden äärellä ilman, että se purkautuu kiireenä, kovuutena tai vetäytymisenä ympäristöön. Tämä on kasvun kannalta ratkaisevaa.
Kasvu ei synny tulospakosta, vaan prosessista
Kasvun ympärille rakentuu helposti ajattelu, jossa katse lukittuu lopputuloksiin: lukuihin, markkinaosuuksiin ja aikatauluihin. Kun fokus on yksinomaan tuloksissa, rohkeus ja ajattelu kaventuvat.
Keskustelussa korostui ajatus siitä, että kestävä kasvu syntyy prosessista. Siitä, mihin arjessa kiinnitetään huomiota. Opitaanko jotakin? Uskalletaanko kokeilla? Rakennetaanko tekemistä pitkäjänteisesti, vaikka lopputulos ei ole vielä näkyvissä?
Prosessiin keskittyminen ei ole pehmeyttä. Se on kurinalaisuutta: rohkeutta pysyä tekemisessä myös silloin, kun nopeita vastauksia ei ole tarjolla.
Johtajan mielenrauha on kulttuurinen kysymys
Yksi keskeisistä oivalluksista liittyy johtajan sisäiseen työhön. Hänen tapansa suhtautua paineeseen, epävarmuuteen ja keskeneräisyyteen heijastuu suoraan ympäristöön.
Siksi johtajan oma mielenrauha ei ole yksityinen asia, vaan kulttuurinen. Kun johtaja kykenee säätelemään omaa hermostoaan, rakentamaan rutiineja, pysähtymään ajattelemaan ja reflektoimaan, hän luo tilaa myös muille. Kun itse ei lamaannu epävarmuuden edessä, organisaationkaan ei tarvitse.
Kasvu vaatii rohkeutta, ja rohkeus vaatii mielenrauhaa.
Rohkea johtajuus rakentaa kasvun ympäristön
Rohkeus ei ole yksilösuoritus eikä kasvu tapahdu yksin. Johtaminen, joka nojaa sankarimyyttiin, kaventaa rohkeutta sen sijaan, että loisi sille tilaa.
Rohkea johtajuus ei ole sankaruutta, vaan kykyä luoda ympäristö, jossa ihmiset ja tiimit voivat kasvaa myös epävarmuuden keskellä.
Ihmiset kasvavat niissä yhteyksissä, joissa he kokevat olevansa hyväksyttyjä, nähtyjä ja arvostettuja. Organisaatiot kaatuvat harvoin osaamisen puutteeseen, vaan useammin yhteydettömyyteen. Kulttuuri, jossa keskeneräiset ideat saavat tilaa ja jossa pelosta voidaan puhua ilman leimautumista, luo pohjan rohkeudelle ja kasvulle. Kasvun kulttuuri syntyy harvoin tekemistä lisäämällä, vaan rakentuu johtajan rohkeudesta poistaa epäselvyyttä ja hälyä sekä luoda selkeyttä valinnoilla.
Kasvu alkaa keskeneräisyydestä
Rohkea johtajuus ei tarkoita suurempia eleitä tai kovempaa vauhtia. Se kutsuu pysähtymään olennaisten kysymysten äärelle:
- mihin johtamisemme nojaa silloin, kun emme vielä tiedä
- millaisen suhteen pelkoon ja epävarmuuteen kulttuurimme rakentaa
- luommeko tilaa oppimiselle vai ainoastaan tuloksille.
Kasvu ei ala strategiasta. Se alkaa tavasta, jolla suhtaudumme keskeneräisyyteen.
Katso Rohkea johtajuus kasvun edellytyksenä -webinaarin tallenne.
