Excel-mies johtoryhmässä

Toimitusjohtaja on uusi. Edellinen toi Joonaksen taloon. Q3 ei tuonut toivottua muutosta, ja on pakko taas sopeuttaa. Maanantaina on kerrottava kahdellesadalle ihmiselle, että toimintaa tehostetaan. Kalvot on tehty. Hän teki ne itse.

Hän on Excel-miehen maineessa. Kuuli sen firman juhlissa loppuillasta. Nauroi mukana.

Ensi viikolla hän on saneeraaja.

Etuoikeutetuksi sanovat. Ei tunnu siltä.

Paperilla kaikki on hyvin: diplomi-insinööri, kolmas johtoryhmäpaikka ja nyt listatussa yhtiössä, juoksua, padelia ja kasiviikolla aina Ylläkselle, perinteisellä tyylillä. Ja kun johtoryhmässä puhutaan teknologiasta, mitä tapahtuu yhä useammin, jokin hänessä syttyy, ajatus kulkee sanojen edellä ja hetken aikaa hän on juuri siellä, minne kuuluu.

Ahdistus.

Se iskee iltapäivisin. Kun palaverit on pidetty ja on aika lähteä kotiin.

Vaimon kanssa menee huonosti. Se oli käynyt tyttöjen viikonlopussa. Voimaantumassa Vesalan keikalla. Tuli kotiin ja puhui ihan ihmeellisiä. Siitä, ettei suostu enää lokeroon. Ettei halua enää pienentää itseään.

Todella sekavaa.

Onkohan sillä suhde?

Poika on ilmoittanut ryhtyvänsä sivariksi. Ei perkele.

Joonas on itse käynyt RUK:n. Vuositapaamisissa ei kysytä, mitä kuuluu. Lauteilla kysytään, missä olet nyt, ja heitetään lisää löylyä.

Selkeää.

Ja nuorimmainen, se etsii edelleen itseään. On vinossa vasemmalle, haluaa intiimilävistyksen ja toi viikonloppuna taas uuden näytille. Tällä kertaa tyttöystävän.

Kaikki rapistuu.

Myös itse.

Eilen illalla Joonas huomasi ensimmäisen. Vasemmalla puolella, korvan vieressä. Harmaan hiuksen. Ja jäykkyys, se on aamuisin väärällä puolella. Alaselkää on juiminut koko syksyn.

Isä on nyt kolmatta vuotta hoivakodissa. Joonas käy siellä keskiviikkoisin ja sunnuntaisin, istuu sängyn viereen ja syöttää iltapuuron lusikka kerrallaan, odottaa, että isä nielee, pyyhkii suupielen ja ottaa seuraavan, eikä kiirehdi, vaikka puhelin värisee taskussa. Lähtee vasta, kun kulho on tyhjä. Isä ei enää tunnista häntä joka kerta.

Mutta isi olisi varmasti ylpeä minusta. Jos ymmärtäisi.

Etuoikeutettu.

Joonas istuu johtoryhmässä.

Saatat olla kiinnostunut näistä

Sotku, jota kukaan ei valinnut – Työyhteisöjen selvitykset

Työyhteisön pitkittynyt konflikti tai pattitilanne ei ole kenenkään valinta. Ihmiset ovat yrittäneet parhaansa, mutta tilanne on silti lukossa. Joskus omat ratkaisuyritykset jopa pahentavat ongelmaa; pahinta...

Me kasvamme hyvässä yhteydessä

Johtajan kasvusta puhutaan usein yksilön projektina. Pitäisi kehittää itsetuntemusta, strategista ajattelua, rohkeutta, päätöksentekoa, vuorovaikutustaitoja tai kykyä johtaa muutosta. Ajatus on ymmärrettävä, mutta vajaa. Ihminen ei...

Keskijohto kasvun johtajana

Keskijohdon tarpeellisuudesta on viime vuosina keskusteltu paljon. Organisaatioita on madallettu, johtamiskerroksia vähennetty ja päätöksentekoa viety lähemmäs asiakasta ja tekemistä. Tarvitaanko keskijohtoa enää?  Parhaimmillaan keskijohto tulkitsee,...

KIINNOSTUITKO TEEMASTA TAI palveluistaImme?

Ollaan yhteydessä

OK5-palvelut keskittyvät yhteyden ja keskustelukulttuurin kehittämiseen organisaatioissa ja yhteisöissä. Jätä yhteystietosi ja olemme yhteydessä!