Onnellisuus lisääntyy ja toimintakyky pysyy hyvällä tasolla, kun annamme toisillemme säästelemättä vilpitöntä palautetta. Vilpitön palaute on palautetta, jossa huomaat jotakin olennaista toisessa, näet hänen erityislaatunsa, jotakin mitä hän sanoo tai tekee erityisen hyvin, kauniisti, luovasti, nokkelasti tai kekseliäästi.
Palaute on ihmiselle sama kuin vesi ja ravinteet kasveille. Luonto ei viheriöi ilman kasveille välttämättömiä ravinteita ja nestettä. Ihminen ei viheriöi täydessä loistossaan, jos hän joutuu olemaan pitkään vailla palautetta. Jos haluat saada toisen loistamaan ja kukoistamaan, kiinnostu siitä, missä hän on parhaimmillaan, ja anna hänelle siitä rehellistä palautetta. Näet omin silmin, miten hänen ryhtinsä oikenee, silmänsä kirkastuvat ja kasvoille leviää kiitollinen hymy.
Tutkimusten mukaan kollegalta saatu palaute on kaikkein tärkeintä. Hyvä käytäntö jatkuvan palautteen ylläpitämiseksi on päättää projektit, tapaamiset ja palaverit seuraaviin kysymyksiin:
- Mikä meni hyvin?
- Mikä olisi voinut mennä paremmin?
- Mitä opimme?
- Mitä teemme seuraavaksi?
Jo näihin neljään kysymykseen vastaaminen lisää työyhteisössä tunnetta siitä, että omasta työstä saa palautetta, vauhdittaa uusien asioiden oppimista, sovittujen asioiden viemistä käytäntöön ja tunnetta siitä, että olemme yhdessä kiinnostuneita siitä, miten voimme jatkuvasti parantaa palveluamme asiakkaiden hyväksi. Erinomainen asiakaskokemus syntyy silloin, kun ihmiset haluavat jatkuvasti ylittää itsensä työssään.
Asiakastapaamisten ja kohtaamisten jälkeen on hyvä kysyä itseltään nuo samat neljä kysymystä: mikä meni hyvin, mikä olisi voinut mennä paremmin, mitä opin ja mitä teen seuraavaksi? Tällä tavalla asiakkaiden auttaminen, tapaaminen ja palveleminen ei olekaan mitään pakkopullaa vaan mahdollisuus oppia ja kehittää omia vuorovaikutustaitojaan. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen parantaa ihmissuhteiden laatua nimittäin työelämän ulkopuolellakin.
