Henkilöstön vähentyminen on haaste jäävälle organisaatiolle. Kun yksi tai useampi lähtee pelistä pois, peli ei ole enää sama, vaan toisenlainen. Kysymyksessä on uusi kokoonpano ja näin ollen uusi työyhteisö. On totta, että usein kun ihmisiä lähtee, jaettavaa jäävälle porukalle jää enemmän. Tämä on tilaisuus tarkistaa työnkuvia, vastuualueita ja tekemisen tapaa uudestaan.
On toki surullista, kun väki on vähentynyt irtisanomisien kautta. Irtisanomiset eivät ole kenellekään hauskoja, ei irtisanotuille, ei niille jotka joutuvat tekemään päätökset, ei viestin viejille, ei myöskään jäävälle organisaatiolle. Se jättää jäljelle jäävät hämmentyneeseen olotilaan, monenlaisia tunteita kytee pinnan alla.
Keskustelkaa työyhteisönä siitä, miltä teistä nyt tuntuu, mikä toimii, minkä haluaisitte olevan toisin. Kiittäkää poislähteneitä, lähtivätpä he sitten luonnollisen poistuman tai irtisanomisen kautta. Osoittakaa kiitollisuutenne – se on vähintä mitä voitte entisinä kollegoina antaa sille joka luopuu jostakin hänelle tärkeästä – työyhteisöstä ja mielekkäästä työstä.
Kertokaa toisillenne, mistä olette kiitollisia, miten haluaisitte organisoida nykyiset työnne niin, että ne eivät kasaudu yhdelle tai toisaalta niin, ettei toinen tunne tehtäviänsä liian helpoiksi. Miettikää minkä tekeminen on turhaa ja mihin teidän olisi erityisesti hyvä panostaa. Iloitkaa yhdessä pienistäkin edistysaskeleista.
Yksilöllisesti meidän täytyy huolehtia omasta jaksamisesta, hyvinvoinnista, mielestä ja sielusta. Se on tärkeää meille kaikille nyt, kun talous on kriisissä. Vaikeina aikoina on erityisen tärkeää ruokkia mieltä, kehoa ja sielua, pitää systeemi elävänä ja rikkaana. Se tarkoittaa, että muistamme tuntea kiitollisuutta mahdollisuudesta tehdä työtä, saada olla osa työyhteisöä ja yhteisön identieteettiä, että emme anna vaikeiden aikojen kyynistää, vaan annamme niiden kasvattaa meitä henkisesti ihmisinä, kanssaeläjinä, yhteiskunnan jäseninä.
Vaikeat ajat opettavat kurinalaisuutta, asioiden ajattelemista uudestaan toisesta näkökulmasta. Nyt rakennetaan pitkospuita tulevaisuuteen ja astutaan pitkospuille rohkeasti. Asioilla on tapana järjestyä.
