Tällä kertaa vieraanani on toimittaja Tuomas Enbuske, jonka kanssa keskustelemme uskoon kasvamisesta, ateismista, armosta, perisynnistä ja neurodiversiteetistä.
Tuomas kertoo olleensa aikaisemmin kiihkeä ateisti, mutta ajan myötä ateistiset argumentit alkoivat vaikuttaa lapsellisilta ja epäloogisilta. Ateismin saaga tuli päätökseen vuonna 2012, jolloin Tuomas alkoi ensin uskoa uskomiseen – eli siihen, että kristinusko on luonut maailmaan paljon hyvää. Tuomas kertoo jaksossa uskoon kasvamisen prosessin vaiheineen, johon liittyy yllättävä julkisuudesta tuttu henkilö.
Tuomakselle kristinuskossa vetoavia teemoja olivat armo ja perisynti. Hän avaa keskustelussa omaa tulkintaansa niistä. Armo ei tarkoita sitä, että voisimme tehdä mitä vain. Teemme usein hyvää toisillemme hyvän itsensä takia.
Tapoja uskoa on yhtä monta kuin on uskovaisiakin. Uskontoa ei voi pakottaa ja se näkyy koskettavalla tavalla Tuomaksen tavassa puhua omasta uskomisestaan. Keskustelu tarjoaa oivalluksia kaikille, jotka ovat joskus pohtineet uskontoja ja uskomista.
Sivuamme myös Tuomaksen neurodiversiteettiä. Tuomas sai diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä vuonna 2018, joka johti julkisuudesta vetäytymiseen. Sittemmin parantuminen on sujunut hyvin. Oivallus Tuomakselle oli se, että ihminen ei ole yhtä kuin hänen diagnoosinsa. Enbuske kertoo myös, millä tavalla uskoon kasvaminen muutti häntä ihmisenä ja auttoi toipumisessa.
Kuuntele jakso!
]]>
