Tällaisina aikoina ei pitäisi tutkia organisaatioiden ilmapiiriä, vaan johtaa sitä. Kaikkihan sen tietää, että nyt ei mene hyvin, ihmiset pelkäävät työpaikkojensa puolesta, yt-neuvottelut herättävät pelon ilmapiiriä ja työt pitäisi pystyä tekemään pienemmillä resursseilla. Pitäisi olla luova, löytää uusia liiketoiminta-alueita ja tehostaa prosesseja.
Kun on ilmakuoppia, turvavyöt täytyy pitää kiinni
Ajattele tilanne, että lennon aikana tulee ilmakuoppia ja samalla lentoemännät kiertäisivät matkustamossa ja pyytäisivät asiakkaita täyttämään asiakastyytyväisyyskyselyn. Tai talvisodassa ihmiset olisi laitettu vastaamaan ilmapiirikyselyyn. Miten viestinä kulkee? Onko esimies muistanut pitää kehityskeskustelun? Kuinka sitoutunut olet tehtäviisi? Huh, kuulostaa kornilta.
Kun on vaikeaa, on vaikeaa, turha sitä on tutkia ja survoa ihmiset auditorioon kuulemaan miten sen lisäksi että menee huonosti niin ilmapiirikin on vielä huono. Huonoina aikoina ihmisiä täytyy opastaa pitämään turvavyöt kiinni, eli toimimaan niin, että omalla toiminnalla ei ainakaan huononna sitä tilannetta, mikä nyt jo on.
Älä tutki, vaan kehitä!
Ilmapiiritutkimukset tuottavat säännönmukaisesti samoja tuloksia: esimiestyö on heikkoa, informaatio ei kulje ja viestintä on huonoa, heillä ei ole selvää käsitystä siitä, mihin yritys on menossa eikä täyttä luottamusta siihen, että johtokaan on siitä selvillä. Onneksi ihmisillä säännönmukaisesti on kuitenkin korkea hallinan tunne omiin tehtäviin ja omaan osaamiseen. Organisaatiot käyttävät valtavasti resursseja näiden tutkimusten tekemiseen ja niiden tulosten purkamiseen suhteessa siihen kuinka paljon resursseja käytetään sen ilmapiirin varsinaiseen kehittämiseen, saatikka johtamiseen.
Yksilön fyysisen kunnon hoitamisessa tämä analogia toimisi niin, että ihminen kävisi vuosittain kuntotestauksessa, mutta tällä välillä hän ei juurikaan tekisi muutoksia tai erityisesti hoitaisi tätä fyysistä kuntoaan. Joka vuosi kuitenkin on kiinnostava käydä tarkistamassa, miten kunto ei taaskaan ole noussut ja saada siitä sitten jutun aihetta ystävien kanssa ilta-siiderillä.
Johda ilmapiiriä arjen pienillä teoilla
Koska ihmisillä on krooninen itsensä ulkopuoliseksi kokemisen tunne, heillä on kroonisesti olo, että muut tietävät jotakin sellaista, mitä minä en tiedä. Siksi heillä on kokemus, että viestintä ei kulje. Vaikka viestintä kulkisi kuinka hyvin, ilmapiiritutkimukset tulevat aina tuottamaan saman vastauksen: sen, että se viestintä ei kulje. Sen sijaan, että käytetään resurssit tämän asian toteamiseen, olisi syytä miettiä keinoja ja prosesseja, joissa ihmiset voisivat työstää tätä kokemustaan ja ottaa itse aktiivisemman roolin sen suhteen, miten itse viestivät ympäristönsä kanssa. Viestintä on jokaisen asia.
Ilmapiirin johtaminen ei ole rakettitiedettä. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vaikuttavat ilmapiiriin enemmän kuin muut. Tapa joilla johto tekee päätöksiä, viestii ja kommunikoi, heijastuu koko organisaatioon. Ilmapiirin johtaminen on pieniä arjen tekoja, joita on tehtävä säännöllisesti, joka päivä.
